Vesiyhdistyksen jätevesijaosto järjesti 27.1.2026 Helsingissä Säätytalolla yhdessä Masspapin kanssa seminaarin, jonka teemana oli vähähiilinen jätevesihuolto. Tilaisuus kokosi yhteen alan asiantuntijoita, tutkijoita ja puhdistamojen edustajia keskustelemaan jätevedenkäsittelyn energiankulutuksesta, päästöistä ja EU:n kiristyvistä vaatimuksista – ennen kaikkea käytännön näkökulmasta.
Päivän aikana kuultiin esityksiä muun muassa vähähiilisyyden kansallisesta tiekartasta (Vuokko Laukka, Syke), jätevedenpuhdistamoiden suorista kasvihuonekaasupäästöistä HSY:n näkökulmasta (Anna Kuokkanen), metaani- ja typpioksiduulipäästöistä Kakolanmäen puhdistamolla (Milla Sieranen, Turun seudun puhdistamo) sekä puhdistamoiden roolista energian kuluttajina ja tuottajina (Jarmo Linjama, Syke).
Yksi seminaarin odotetuista esityksistä oli VTA:n tutkimusinstituutin johtavan mikrobiologin Andreas Gabrielin puheenvuoro “Unlocking hidden potential – integrated low-cost processes for optimized wastewater treatment”. Esitys avasi konkreettisia, tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, jotka ovat Suomessa vielä suurelta osin tuntemattomia – mutta joilla on merkittävä potentiaali vähentää puhdistamoiden energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä.
Biologinen prosessi on avain energiatehokkuuteen
Jätevedenpuhdistamoiden suurin energiankulutus kohdistuu biologiseen käsittelyyn ja erityisesti ilmastukseen. Gabriel korosti, että biologisen ja kemiallisen prosessin tasapaino vaikuttaa suoraan:
- ilmastuksen energiantarpeeseen
- lietteen muodostumiseen
- prosessin vakauteen
- puhdistamon kokonaispäästöihin
Kun prosessia tuetaan älykkäästi, voidaan saavuttaa huomattavia energiansäästöjä ilman uusia raskaita käsittelyvaiheita.
VTA Trioxsan – vähemmän energiaa, vähemmän lietettä
Yksi esityksen keskeisistä ratkaisuista oli täysin uudenlainen saostuskemikaali Trioxsan, joka vaikuttaa samanaikaisesti fosforinpoistoon ja biologisen prosessin toimintaan. Käytännön kohteissa saavutetut tulokset olivat huomattavia:
- Biologisen vaiheen energiankulutus pieneni 30–35 % verrattuna perinteisiin saostuskemikaaleihin.
- Ilmastuksen ominaisenergiankulutus laski kymmenillä prosenteilla.
- Ylimääräisen lietteen määrä väheni noin 20 %. Tämä pienentää kuivausenergian tarvetta, kuljetuskustannuksia ja polymeerien kulutusta (–15 %).
- Fosforinpoisto pysyi vähintään yhtä hyvänä, vaikka kemikaalin kokonaisannostus pieneni; annostelu on usein yli 50 % vähemmän.
Trioxsanin vaikutus perustuu siihen, että se tukee biologisen prosessin mikrobiologiaa ja kemiallista tasapainoa – ei pelkästään fosforin kemiallista saostusta.
VTA Nanocarbon – mikroepäpuhtauksien poisto ilman energiaintensiivistä 4. vaihetta
EU:n uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää yli 80 %:n mikroepäpuhtauksien poistotehoa. Perinteiset ratkaisut, kuten otsonointi ja aktiivihiili, lisäävät tyypillisesti energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä.
Nanocarbon tarjoaa vaihtoehdon, joka integroituu suoraan biologiseen prosessiin:
- Mikroepäpuhtauksien poistoteho voi nousta jopa yli 99 %:iin.
- Erillistä neljättä käsittelyvaihetta ei tarvita.
- Aktiivihiileen verrattuna vältetään merkittäviä epäsuoria päästöjä.
- Samalla havaittiin parantunutta lietteen laskeutuvuutta ja pienempää kemikaali- ja polymeeritarvetta.
Ratkaisu mahdollistaa EU-vaatimusten täyttämisen ilman, että puhdistamon energiankulutus kasvaa – yleisesti voidaan sanoa että se jopa pienenee.
Kokonaisvaltainen optimointi korvaa raskaat investoinnit
VTA:n lähestymistapa perustuu siihen, että puhdistamoiden suurin vähähiilisyys- ja energiansäästöpotentiaali löytyy nykyisten prosessien optimoinnista. Ratkaisut:
- eivät vaadi uusia massiivisia käsittelyvaiheita
- hyödyntävät olemassa olevaa infrastruktuuria
- tuottavat samanaikaisesti energiansäästöjä, päästövähennyksiä ja parempaa puhdistustulosta
Tämä tekee niistä erityisen kiinnostavia tilanteessa, jossa puhdistamot kohtaavat samanaikaisesti kiristyvät EU-vaatimukset ja kasvavat kustannuspaineet.
Vetykonsepti – jätevedenpuhdistamot osaksi tulevaisuuden energiajärjestelmää
Esityksen tulevaisuusosiossa tarkasteltiin jätevedenkäsittelyä osana laajempaa energiajärjestelmää. Kun biologiset ja kemialliset prosessit optimoidaan, puhdistamo voi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.
Yksi esitellyistä konsepteista oli vedyn tuotanto puhdistamon energiaylijäämästä:
- vetyä voidaan VTA:n konseptilla tuottaa ilman sähköä jätevedestä
- sitä voidaan hyödyntää prosessien tukena
- se voi olla osa paikallista energiajärjestelmää ja teollisia symbiooseja
Konseptin ydinajatus on, että energiatehokas jätevedenkäsittely avaa uusia mahdollisuuksia ilman, että puhdistamon ydintoiminta vaarantuu.
Seminaarin viesti: vähähiilisyys syntyy prosessin ymmärtämisestä
Seminaari osoitti, että jätevedenpuhdistamoiden vähähiilisyys ei ole kiinni yksittäisestä teknologiasta, vaan kokonaisuuden optimoinnista. Suurimmat säästöt ja päästövähennykset saavutetaan, kun:
- biologista prosessia tuetaan mikrobiologisesti ja kemiallisesti
- ilmastuksen energiantarve minimoidaan
- lietteen muodostumista ja käsittelyä tehostetaan
- mikroepäpuhtauksien poisto integroidaan osaksi perusprosessia
- puhdistamo nähdään osana energiajärjestelmää, ei pelkkänä kuluttajana
VTA:n esittelemät ratkaisut osoittavat, että vähähiilinen jätevesihuolto on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti ja ilman raskaita investointeja – ja että tulevaisuuden puhdistamot voivat olla myös energian tuottajia.
Lisätietoja ja yhteydenotot
Sami Soratie
Toimitusjohtaja
050 366 9355
sami.soratie@masspap.fi
